Timmy, Ukko ja Nooa turvesuolla

Tänään Timmy sai pitkästä aikaa tavata Ukko-veljen, ja ensimmäisen kerran myös Nooan ( Siirin ja Famin jälkeläinen ). Samin kanssa sovimme etukäteen, että menemme ns. ”ei kenenkään maalle”, ettei kenenkään tarvitse ainakaan sen takia alkaa ärhennellä… Hmm… On se aina yhtä jännittävää!! Ikinä ei tiedä miten urokset toisiinsa suhtautuvat, vaikka ovatkin tuttuja.

Saavuttuamme suolle, sovimme, että päästämme kylmän rauhallisesti kaikki kerralla irti.  Ja pienen alku murahtelun jälkeen kaikki muutit juoksivatkin pitkän aikaa hyvässä sovussa. Aika pian kuitenkin saatiin aikaiseksi muutama pieni rähäkkä Ukko-ja Timmy-veljesten välille. Molemmilla huulissa pienet naarmut seurauksena. Ja sitten tilanne taas hetkeksi rauhoittui, joten otimme riskin ja ajattelimme kokeilla umpihangessa reellä etenemistä.

Juu… 50 metriä meni hyvin, sitten piti kurvata minun luokse, ja taas saatiin aikaan pieni rähäkkä. Tällä kertaa Timmyn ja Nooan välille, kun Nooalla meni vetoliinat takajalan ympärille… Rähinä-äänet olivat taas kamalan kuuloisia, mutta jälkiä ei jäänyt. Täytyy sanoa, että on se aina yhtä haastavaa totuttaa malamuutteja toisiinsa!! Vaatii aikaa ja paneutumista. Päädyimme siihen, että jatketaan eri aikaan yhdistelmän Timmy plus Nooa kanssa. Ja silloin jätetään reput ( joissa voisi olla nameja) kotiin. Palaamme pian asiaan! Periksi ei heti anneta. Tavoitteena kolmen malamuutin valjakko.   🙂 🙂 🙂 🙂 🙂 🙂 🙂 🙂 

Windy on nyt mitä todennäköisimmin ”mammalomalla”… Olemus on nuuruava, ja ruokaakin on jäänyt pari kertaa kuppiin!! Viikon kuluttua ultra!  🙂 🙂 :)Saimme vielä lisää upeita kuvia Sami Nyrhiseltä, jotka tässä ensimmäisenä. Suurkiitos Samille!!

Minä, Ukko ja Timmy ( kuva Sami Nyrhinen )

Upeat Birchrock’s Artist ( Nooa) Birchrock’s Torrent ( Timmy) ja Birchrock’s Thor ( Ukko)

Nooa, Timmy ja Ukko

Timmy 🙂

Windy muru noolaa

Windyllä huono olo, nuuruaa…

 

 

Vetojuttuja

Tänään pääsin pitkästä aikaa Windyn ja Timmyn kanssa metsätielle vetolenkille. 🙂 Olihan melkoista haipakkaa… 🙂 Pari polvikosketusta ja yksi kylkikosketus tuli vauhdikkaimmissa kohdissa… Onneksi ei kummempaa! 🙂 Koirat nauttivat silminnähden. Timmy alkoi jostain syystä peitsata herkästi, mutta Windy veti koko reissun tasaisen kovaa ravia! Hyvä tyttö! 🙂 🙂 Tuolla ne nyt tyytyväisinä hoitelevat vuorotellen leikkiapinaa… 🙂 

Mirannalta saimme muutamia upeita kuvia Mariannen valjakosta. Dalton kuvissa edessä alaskanhuskyn parina. Upea Dalton!! 🙂 Vielä pitää malttaa muutama viikko odottaa ultraäänitutkimusta. Toivotaan monta pikku Daltonia ja Daltoninaa 🙂 🙂 syntyväksi! 🙂

 

 

Windy plus Dalton yhdistelmä kuvana

Windy käy ultraäänitutkimuksessa 7.3. Silloin varmistuu onko pikku muutteja syntymässä 🙂

Windyn ja Daltonin astutus onnistui :)

Eilen ja tänään Windyn ja Daltonin astutus sujui hienosti 🙂 Nyt sitten alamme laskea päiviä ultraäänitutkimukseen… joka tapahtuu näillä näkymin viikolla 10, maaliskuun alussa 🙂 Jos kaikki sujuu hyvin, pentuja pitäisi syntyä huhtikuun alkupuolella, ja kesäkuun alkupuolella pentuset saisivat lähteä omiin koteihinsa. Etsimme pennuille aktiivisia ja liikkuvaisia omistajia, jotka saattaisivat innostua vetoharrastuksestakin. 🙂 Windyllä ja Daltonilla ei ole kummallakaan virallisia vetokoetuloksia, mutta erityisesti Dalton on osoittanut loistavaa vetopäätä ja -intoa. Se juoksee Mariannen neljän malamuutin ja kolmen alaskanhuskyn valjakossa pitkiä matkoja useita kertoja viikossakin.

 

Windyn ja Daltonin ensimmäiset treffit … ja Timmylläkin omat treffit

Tänään oli sitten aika ensimmäisen kerran Windyn ja Daltonin tavata 🙂 Windyn juoksut alkoivat noin viikko sitten… Treffit sovittiin ns Raviradan tielle, joka on lähellä Mariannen kotia… Nuorella parilla oli hauskaa yhdessä… ainakin Windy vaikutti tosi iloiselta. 🙂 Dalton ei vielä vaikuttanut oikein kiinnostuneelta tästä tytöstä, joten seuraavat treffit on sitten parin päivän kuluttua 🙂 Eletään jännittäviä aikoja!! 🙂

Tunti Windyn ja Daltonin treffien jälkeen Timmy tapasi pitkästä aikaa Mila-huskyn ja myös Ella-huskyn… Tarkoitus oli että Timmy näyttää mallia vetojutuissa Milalle, joka ei vielä ole päässyt vetojutuissa eteenpäin. 🙂 Kun Mila ja Timmy olivat ensin saaneet juosta enimmät höyryt ulos, valjastimme ne Jamohki-reen eteen ja Elina nousi reen jalaksille. Itse ajoin autolla pienen matkan verran edellä, jotta pystyin tarvittaessa menemään avuksi Elinalle ( hänelle toinen kerta ohjaksissa… ) 🙂 Ja onneksi olinkin mukana… sillä pian lähdön jälkeen vastaan tuli kolme ravihevosta ohjastajineen. Autoin pitelemään koiria tien sivussa hevosten ohittaessa hienosti 🙂 Sitten jatkettiin matkaa… yhteensä n. 5 kilometriä 🙂 Hevoset kohdattiin taas palatessa 🙂 Vetolenkin jälkeen Timmy sai tutustua myös Ella-huskyyn. Hienosti sujui 🙂 Ja sen jälkeen Elina ajoi vielä pienen pätkän Milan ja Ellan kanssa. Tavoitteet saavutettu!! Kivaa oli! 🙂