Eilen koitti se päivä, jolloin Wanda sai muuttaa meille asumaan 
odottamaan pentujen syntymää ja sopeutumaan synnytysympäristöönsä. Matti haki Wandan eilen iltasella ja hienosti Wanda tuntui asiaan suhtautuvan!! Illalla se söi ja joi innokkaasti ja kävin sen kanssa pienen lenkinkin ennen nukkumaan menoa.
Tuntui hassulta, kun Wanda käyttäytyi aivan kuin se olisi aina ollut meillä. Yö meni hiljaisesti ja rauhallisesti nukkuen… sekin tuntui ihmeelliseltä. Varsinkin kun Wanda on kotonaan tottunut nukkumaan aina tarhassa. Suuri lätäkkö toki löytyi lattialta aamulla, mutta sepä ei ole ollenkaan kummallista.
Tänään Wanda sai sitten jäädä yksin talovahdiksi, kun Handy ja Koodi menivät päiväksi taas häkille.
Ihmeellistä, miten sopeutuvia koirat voivat olla. No, me pidämme Wandaa kyllä kuin kukkaa kämmenellä. Ja voi herranen aika, miten suuri sen massu jo nyt on – ja vielä on kolme viikkoa arvioituun pentujen syntymään!!
Handy ja Koodi ovat ottaneet Wandan hyvin vastaan – periaatteessa. Hännät heiluvat ja Koodi vikisee, kun haluaisi tehdä tarkempaa tuttavuutta. Wanda ei kuitenkaan näyttäisi välittävän lähemmästä tuttavuudesta, joten se on saanut olla rauhassa talon toisessa päässä – Matti teki portin talon uuden puolen käytävään, joten koirat eivät pääse kovin lähelle toisiaan, ja Wanda saa Topiaksen huoneen kokonaan nyt itselleen ja pennuille synnytyshuoneeksi ja pentukodiksi. Hassua, että tämäkin asia järjestyi – Topiashan halusi muuttaa toukokuun alussa omaan asuntoon, joten yksi huone jäi juuri sopivasti tyhjilleen. Ja siellä saa nyt Wanda asustaa…
Karvakasan vieressä ystävät
Wanda kukkaistyttö
Kolme viikkoa synnytykseen
Jännittäviä aikoja! Kun Wanda pötköttelee kyljellään, pentujen potkut näkyvät kyljessä!! Ihana! 
Birchrock's Alaskanmalamutes 