Umpihankitreeniä

Eilen illalla lähdimme Handyn kanssa pitkästä aikaa ns. Perkkiön alueelle, joka on vanha hiekanhakupaikka ja tvh:n varastoalue. Eipä tuolla näkynyt juuri muuta jälkíä, kuin moottorikelkan uria- ja avantouimarin avannot.
Lunta oli kepillä mitattuna vielä n. 45 cm!! Eipä kyllä haitannut Handy-koipeliinin menoa, loikki niinkuin jänis vain paikasta toiseen. Onnellisena!! Itselläni tunnin kahlailu kyllä otti enemmän voimille, mutta rentouttava reissu jokatapauksessa. Samalla opeteltiin luoksetulo-harjoitteita Handyn kanssa. Sujuihan se kun ei ketään muita ollut paikalla….

Päivityksiä…

Lopultakin sain aikaiseksi muutamien päivitysten teon! Meidän omalle Koirat.com-sivulle sain vihdoinkin laitettua Ompun ja Hilan tulevan pentueen sukutaulun- ja tällekin sivulle tein muutamia muutoksia, kuten korjasin Hauenkuonon ja Salomaan kennelien www-osoitteet jne. Ompun juoksun lähestyessä ( Kyllä se tulee ennenpitkää, viimeistään heinäkuussa…) tuollaiset asiat tulevat tärkeiksi, ja mikäs on sukutaulua katsoessa, kyllä sieltä löytyy niin upeita muotovaliokoiria taustalta.
 
 Täytyy nostaa hattua Sisko Nurmiselle, joka vuodesta toiseen on kasvattanut todella monta upeatakin upeampaa pentuetta!! Erityisesti pidämme tärkeänä sitä, nämä Siskon kasvatit, Hauenkuonon Omena ja Hauenkuonon Hiilava molemmat ovat luonteeltaan molemmat todella ihania, varsinaisia perhekoiria. Kummallakin löytyy luonteesta kuitenkin myös hyvin tärkeää malamuuttimaista lujuutta ja itsenäisyyttä, mikä on vetokoiralle erityisen tärkeää. Perhekoirana Omppu on meidän koko perheelle hyvin rakastettu, ja olemme erityisen  onnellisia siitä, että aikanaan päädyimme alaskanmalamuutti-rotuun, omasta koirasta haaveillessamme.
 
Nyt pitäisi edelleen jaksaa odottaa sitä Ompun juoksun alkamista….ja kyllä moni muukin sitä jo odottaa. Kiva on huomata, että alaskanmalamuutti rotuna on pikkuhiljaa leviämässä tänne pohjoiseenkin enenevässä määrin. Pentukyselyjä tulee täältäkin viikottain. Eilenin kotonamme vieraili eräs pariskunta Kalajoelta Omppuun ja Handyyn tutustumassa. Ja taisipa heilläkin pennun odotus vain kasvaa?? Toivotaan Ompulle terveyttä ja hyvää vointia, jotta astutus  ja pentujen kantaminen sitten sujuisi mallikkaasti!
 
Kävinpä tässä muuten katsomassa pitkästä aika sivujemme vierailulaskuria…Suuri kiitos teille sivujemme vierailijat!! Teitä on alun jälkeen kertynyt jo yli 12 660!! Kirjoittakaapa kommenttejanne tuonne vieraskirjaan – olisi kiva kuulla ajatuksianne! Kuulumisiin… 

Koirankynnenleikkuu-päivä

Tänään on ulkona satanut ja paistanut! Mutta ennen ulkoilua otimme ja leikkasimme koirilta kynnet…Ihan täytyy ihmetellä nykyään, miten helposti se nyt käy!! Ompun kanssa hoksasimme jo ajat sitten, että täytyy laittaa nokka kiinni, jotta koira pysyy rauhallisena- mutta Handyn kanssa olemme käyneet monet taistelut, ennekuin ymmärsimme, että se voi antautua kynnenleikkuuseen vasta sitten kun siltäkin on nokka suljettu. (omatekoinen kankainen kuonokoppa) Huh! Koira varmaan vaistoaa, ettei kynnenleikkuu ole meidänkään mielestä kiva juttu…
 
Ja sitten palkaksi vapaalle lenkille. Ensin Matti kävi Ompun kanssa tuolla "niityllä", sitten Omppu jäi talovahdiksi ja minä lähdin Handyn kanssa samaan paikkaan. Olipa pojalla tas hauskaa! Piti loikkia ja tonkia ja juosta pikataipaleita- lopuksi ihana Rita-koiran luokse, joka huuteli läheisen talon pihalta…Rita on vanha pieni shetlannin paimenkoira, joka tykkää leikkiä sekä Ompun että Handyn kanssa. No, sitten piti vähän huudella Handyä tiukkaan äänensävyyn! Ja tulihan se sieltä,nolona, kun tiesi että ei olisi saanut lähteä…

Arkista aherrusta

Tämä arkinen aherrus suorastaan uuvuttaa! Koirat ovat taas saaneet useita päiviä tyytyä vain talutinlenkkeihin- no, on Handy ja Omppu päässeet pari kertaa yksitellen vapaillekin lenkeille pelloille ja metsään. Tänään viimeksi kävin Handyn kanssa treenaamassa. Tästä kotoa yritimme lähteä reellä kahdestaan. No, ensimmäinen 30 m menikin hyvin, ja sitten tuli koiran ulkoiluttaja uroskoiran kanssa. Siinäpä sitten peruuteltiin ja odoteltiin ohitusta…Sitten seuraavat 30m ja koira takapihalla – melkein mentiin kylään. Sitten menikin jo 50m – ja taas koira takapihalla. Nyt ohitus sujui jo kohtalaisesti. Sitten n. 200m, ja lapsi ulkoiluttamassa koiraa! Voi ei, taas seisottiin paikallaan ja odotettiin ohitusta. Huh, sitten kauempana näkyi jo mies  tutun uroskoiran kanssa- ja me päätimme kurvata takaisin. Paluumatka samoja jälkiä meni suorastaan hyvin, vaikka ne koirat odottelivat edelleen siellä takapihoillaan. Että sellainen treeni! Ei meinaa onnistua tästä omalta pihalta lähteminen ainakaan illalla.
 
Joten lähdimme taas talutinlenkille. Handy nuuski joka penkan ohimennessään…Ja lopuksi palkkioksi nätisti sujuneesta talutinlenkistä menimme Koivukallion metsään hetkeksi vapaata lenkkeilyä harjoittelemaan. Ja oli hauskaa. Vaikkakin Handy olisi varmasti vielä halunnut jäädä sinne hämyiseen metsään. 

VIERASKIRJA AVATTU

Tänään meidän Topias auttoi minua ja hommasi näille meidän sivuille ihan oikean vieraskirjan! Mahtava juttu, toivottavasti vierailijamme kirjoittelevat meille viestejä maailmalta…Ja heti saimme jymy-yllätyksen! Matin serkku Ruotsista on vieraskirjamme ensimmäinen kirjoittaja! Oli mahtava kuulla, että hekin ovat löytäneet nämä meidän sivut – varsinkin kun niin harvoin kuulemme toisistamme.
 
Iltasella käväisin Ompun kanssa pitkästä aikaa tuolla meidän Koivukallion ( Birchrock’s) metsässä lenkillä otsalampun valossa. Ihana hiljaisuus ja rauha siellä metsän keskellä on parasta rentoutumista kaiken työkiireen jälkeen. Ja Omppu nautti kuutamon valossa juoksusta. Kotiin palattuamme se leikki vielä vähän Meijun kanssa vetonarulla…ja sitten takan äärelle suosikkipaikalle tulta tuijottamaan – lapset sanovat, että se on Ompun telkkari. Edes kuumuus ei aja sitä pois takan äärestä, tuli on niin kiehtova juttu.

Sunnuntaivierailuja

Eilispäivä oli sekä koirille että meille itsellemmekin hauska päivä. Kävimme pitkästä aikaa Kannuksessa Hautaluoman perheen luona kyläilemässä ja koiria vedättämässä. Hertta ajoi neljällä huskyllään edellä ja Matti ajoi meidän koirillamme jäljessä n. 3 km lenkin peltoteitä pitkin. Eipä taas puuttunut vauhtia ja vaarallisia tilanteita! Onneksi ei tullut mitään haavereita, ja myöhemmin koirat saivat tutkailla toisiaan häkkien lävitse.Handykin osasi käyttäytyä!
 
Ja illalla sitten Marianne tuli Jakin kanssa käymään, ja lähdimme yhdessä koiria juoksuttamaan- tai minulla oli vain Omppu mukana. Jaki ja Handy eivät uroksina oikein siedä toisiaan. Mutta Omppu ja Jaki viihtyivät ja juoksivat mielissään- Jakinkin jalka on taas melkein kunnossa.  

Talviloman viimeiset päivät

Rukan reissu tuli tehtyä! Kotiuduimme eilen illalla, ja koirat haettiin kotiin myös Koirahoitola Onnelasta. Hyvin olivat siellä osanneet käyttäytyä, ja kotiin tulivat mielellään. Oli hassua katsoa, miten uni maistui niille täällä kotona ja omassa tarhassa. Kiva tietää, että on olemassa paikka, minne koirat voi hyvällä omallatunnolla jättää joksikin aikaa!!
Eilen palatessamme Rukalta kävimme Isolla Syötteellä katsomassa Harmia ja perhettään. ( Birchrock’s Harmony)
Voi että osaa tyttö olla rauhallinen, ja kaunis! Ja taisipa olla vähän pollevana kaikista niistä rapsutuksista. Harmi on menossa toukokuussa Ouluun näyttelyyn, ja ehkä myös Oulaisiin ryhmänäyttelyyn, joten on kiva kuulla sitten mitä tuomarit tykkäävät Harmin olemuksesta. Meihin se teki ainakin vaikutuksen. Ylväs, voisi olla oikea sana kuvailemaan Harmia.
 
Tänään sitten palasimme arkeen, siivousta ja tavaroiden purkua sekä pyykin pesua – ja koirien kanssa pieni vetolenkki. Aurinkoisessa säässä vielä kaiken muun ilon lisäksi. Ompulla karvanlähtö vain kiihtyy, mutta juoksusta ei vielä ole merkkiäkään. Edellisestä juoksusta on nyt 5 kuukautta…

Edellinen Vanhemmat artikkelit