Jälleen tapaaminen Jakin ja Mariannen kanssa

Taas on vierähtänyt aikaa edellisestä päivityksestä! Koirien kanssa olemme odotelleet hartaasti lunta, ja lopultakin olemme ohuen lumipeitteen saaneet. Lunta on tuskin nimeksikään, mutta jopahan tänään kokeilimme Jakin ja Ompun kanssa rekeä, josko sen veto maistuis paremmalta kuin kärryveto. Kyllähän tuo näytti ajoittain sujuvan, loppuajasta vain Jakin mielenkiinto kohdistui hiukan liikaa Koivukallion koirien hyviin hajuihin…tässä tuli sekin testattua, ettei pyörätiellä veto välttämättä ole parasta mahdollista, kun tienpenkat ovat täynnä reviirimerkkejä. Kaikkkein parasta olisi tietysti, jos saisi lähimaastoon hyvän vetouran esim moottorikelkalla teetettyä. Täytynee järjestellä asiaa…Jakin ja Ompun kanssa seuraavan kerran vetohommiin päästään vasta kuukauden kuluttua, koska Marianne on menossa kolmeksi viiikoksi Thaimaahan!!

Handy ja Omppu kaipaisivat varmasti enemmänkin tekemistä, onneksi niillä on seuraa toisistaan kuitenkin. Työt ja muut harrastukset kuitenkin rajoittavat kummasti omaa ehtimistä ja jaksamista vetohommiinkin…Onneksi nyt kuitenkin on tullut lunta, ettei enää tarvitse tuolla rapakossa rämpiä. Koirat kyllä nauttivat myös täällä sisällä meidän seurasta, kuten kuvasta näkyy….Handy itseasiassa tekee välillä kovastikin töitä, että pääsisi häkistä

meidän luokse – tässä yhtenä päivänä se oli saanutkin järjestettyä itsensä ulos häkistä! Naps, naps, naps, naps vain hampailla häkin verkko poikki  ja reijästä ulos! Näppärä, handy siis, poika tuo Handy…

 

Tapaaminen Jakin ja Mariannen kanssa

Tänään iltapäivällä tapasimme lopultakin Pisilän Mariannen kanssa vetoharjoittelun merkeissä. Mariannella oli Jaki-muuttinsa mukana. Aluksi yritimme saada Handyn ja Jakin tutustumaan toisiinsa sopuisasti, mutta se oli turha yritys…Handy esitteli koko purukalustonsa useampaan otteeseen, eikä Jakin hämillisyys ja meidän komentamiset muuttaneet sen mieltä!!Siispä Handy passitettiin autoon arestiin, ja Omppu ja Jaki saivat vetää sydämensä kyllyydestä. Eipä ollut minkäänlaisia vaikeuksia; koirien yhteistyö sujui tosi hyvin. Jaki näytti myös hyvin innokkaalta vetäjältä, joten Marianne voi heittää huolet sikseen. Eihän moni malamuutti tykkääkkään yksin vetämisestä…seurassa se sujuu sitten ihan eri lailla.

Kun Jaki ja Omppu olivat treenanneet tarpeeksi, panimme Jakin autoon, ja Omppu ja Handy tekivät omat lenkkinsä. Jonka jälkeen vedätin vielä Handyä yksin…ja yllättäin se sujui jo tosi mallikkaasti.Kiitos siitä myös Mariannelle, joka jaksoi ajaa ja myös juosta!

 Harjoittelimme muuten Handyn kanssa renkaan vetoa tässä pari päivää sitten. Handyllä oli rengas perässä ja minä ajoin pyörällä vieressä talutin Handyn pannassa – virheliikkuja estämässä. Kilometri tuntui ottavan ihan voimille sekä Handyllä että minulla.

Sää oli muuten tosi surkea tänäänkin, vettä satoi ja rapa lensi. Että me odotamme lunta ja valkeutta! Muuten tammikuussa järjestämme taas Vähän Mikon kanssa koko pohjoisen malamuuttiväen tapaamisen Rokualle, tai Oulaisiin. Katsotaan miten onnistuu…